04.05.2011, 15:14
Mielipide: Eikö miehet koskaan opi?
Gustav Hägglund teki sen mikä miehiä kiehtoo. Antoi lausunnon naisten ulkonäöstä. Kenraalia ennen teeman tiimoilta henkilökohtaista julkisuutta ja arvostusta ovat itselleen haalineet niin Esko Kiesi kuin Matti Halmesmäkikin. Ilmiö on verrattavissa intohimoon työntää kielensä jääkylmään rautaan. Jokainen tietää miten siinä käy, mutta silti sitä pitää henkilökohtaisesti kokeilla. Ja loppujen lopuksi ketään muuta ei satu kuin itseään.
Mikä ihme tässä aiheessa on niin vaikea ymmärtää? Pikkulapsillekin menee oppi paremmin perille kuin aikuisille miehille. Julkisissa keskusteluissa on moneen kertaan todistettu, että naisia ei arvostella. Naisen ulkonäkö, osaaminen, menestyminen ja uravalinnat eivät ole aiheita, joihin miehillä on oikeus ottaa kantaa julkisesti. Olkoon tämä reilua tai ei, näin se on ja siihen on parempi taipua. Muutoin saattaa edessä olla katkeaminen.
Naislausuntoja antaneiden miesten selityksiä yhdistää yksi asia: he ovat kaikki mielestään liikkeellä vilpittömin mielin ja hehän vain sanovat sen minkä todeksi näkevät. Sanomisilla on aikansa ja paikkansa. Saunailloissa voi puhua mitä seuran paine edellyttää. Sen sijaan julkisuudessa annetut lausunnot täytyisi ymmärtää vastaanottajien ja ennen kaikkea hyvien tapojen näkökulmasta. Jos yleinen mielipide tuomitsee tietyn lähestymistavan, on silkkaa hulluutta työntää itsensä siihen muurahaispesään.
Hägglundin tapaus on kouluesimerkki epäonnistuneesta viestinnästä. Ensin mokataan ja korjausyrityksenä tarjotaan humoristisia vastauksia toimittajalle. Siis omasta mielestään humoristisia. Jos ensimmäinen viestinnän sääntö on pysyä pois sukupuolikeskusteluista, niin vahvana kakkosena tulee huumorin välttäminen. Tyylilaji on sen verran vaikea, että se kannattaa jättää esimerkiksi koomikoille.
Toivon, että seuraava herrahenkilö, joka on aikeissa antaa lausuntoja tästä aiheesta, pysähtyisi hetkiseksi miettimään. Ja kokeilisi vaikka sähköpaimenlankaa. Sekin säväyttää.
Riitta Auvinen
varatoimitusjohtaja
Soprano Oyj
